Jukka Järvinen edellyttää, että digitalisaatio ei saa johtaa siihen, että osa väestöstä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Riittävä digiosaaminen on välttämätöntä, jotta jokainen voi osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon.
Ikääntyneillä, vammaisilla ja maahanmuuttajilla on erityinen riski syrjäytyä digitaalisten palveluiden käyttäjinä. Palvelut edellyttävät usein sujuvan kielitaidon, järjestelmien hahmottamisen ja tietoturvan ymmärtämisen kaltaisia taitoja, joita kaikilla ei ole. Heikoilla
digitaidoilla olevia voidaan helposti käyttää hyväksi, eivätkä järjestelmät pysty arvioimaan yksilön kykyä tehdä tietoisia valintoja.
Vakava ongelma ovat myös huijauspuhelut ja -viestit, joissa rikolliset tavoittelevat pankkitietoja. Haavoittuvassa asemassa olevien on vaikea suojautua näiltä hyökkäyksiltä, ja siksi digiä hyödyntävien tahojen on kannettava vastuunsa neuvonnasta ja turvallisuudesta.
Edellytän pikaisia toimia haavoittuvassa asemassa olevien digiturvallisuuden vahvistamiseksi. Tämä tarkoittaa selkeitä, helppokäyttöisiä palveluja, riittävää neuvontaa ja teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat esimerkiksi haitallisten puhelujen estämisen.
Jukka Järvinen esittää kotihoidontuen kytkemistä kotoutumista vahvistaviin toimiin, jotta tuesta ei muodostuisi kannustinloukkua maahanmuuttajille. Tuen saamisen ehtona voisi esimerkiksi olla äitien osallistuminen kielikoulutukseen tai työharjoitteluun. Lapset olisivat vähintään puolipäiväisesti varhaiskasvatuksessa. Kyse ei olisi pakosta, vaan tuen kohdentamisesta niin, että se tukee perheitä ja ehkäisee syrjäytymistä. Toteutukseen on etsittävä tapa, joka kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti.
Puutteellinen kielitaito heikentää lasten koulumenestystä, lisää koulujen kuormitusta ja vaikeuttaa perheiden arkea. Se myös altistaa syrjäytymiselle ja etäännyttää valtakulttuurista. Äitien kielitaidolla on ratkaiseva merkitys, sillä se tukee lasten koulunkäyntiä, vahvistaa perheen kotoutumista ja avaa naisille väyliä työelämään. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ja riittävä kielitaito ovat tutkimusten mukaan keskeisiä onnistuneelle kotoutumiselle.
Jukka Järvinen edellyttää, että lapsiperheiden varhaista tukea ja vanhemmuuden vahvistamista kehitetään määrätietoisesti, jotta voidaan katkaista ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre.
Lastensuojelun kustannukset ovat hälyttävästi nousseet. Huostaanottojen lisäksi kustannuksia kertyy avohuollon palveluista sekä terveyspalveluista ja oppimisen tuesta. Lisäksi mahdolliset asumisen, tulonsiirtojen ja työmarkkinatuen kustannukset sekä menetetyt verotulot lisääntyvät. Samalla kärsimys heijastuu lapsiin, perheisiin ja ympäristöön. Vanhemmuuden puutteet siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Perhetaustan merkitys on ratkaiseva erityisesti lapsen varhaisvuosina.
Vanhemmuutta tulisi tukea jo ennen lapsen syntymää, ei vasta ongelmien ilmaantuessa. Riskitekijät ovat tunnistettavissa ja kohdennettu apu voidaan aloittaa varhain. Esimerkkinä toimii sijaisvanhemmille tarjottu pakollinen ennakkovalmennus, jossa käydään läpi lapsen kasvuun ja vanhemmuuteen liittyviä ydinasioita. Samantyyppinen ”Valmennus vanhemmuuteen” -malli voisi tarjota räätälöityä tukea perheille, joilla on erityisiä haasteita.
Tutkimusten mukaan kouluikää edeltävillä vaikeuksilla ja olosuhteilla on suurempi vaikutus nuorten ja aikuisten oppimistuloksiin kuin kouluaikaisilla olosuhteilla. Varhainen tuki säästää lasta inhimillisiltä kärsimyksiltä ja haasteilta aikuisena ja ehkäisee syrjäytymistä tehokkaammin kuin vasta nuoruudessa annettu tuki. Kristillisdemokraattisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamaton yksilö. Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiin. Ihmiselämää tulee suojella hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan saakka. Arvopohjamme korostaa ihmisarvon kunnioittamista, perheen ja lähiyhteisön merkitystä, heikossa asemassa olevien puolustamista, yritteliäisyyttä sekä vastuuta niin itsestä kuin lähimmäisistä ja ympäristöstä. Vapaus ja vastuu kulkevat aina käsi kädessä. Tältä pohjalta haluamme rakentaa Suomesta lähimmäisyhteiskunnan.
Perheiden rikkinäisyys, ohuet tukiverkostot, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, vanhemmuuden rajattomuus, työpaineet tai taloudelliset haasteet heikentävät lasten hyvinvointia. Ennaltaehkäiseville palveluille on tarvetta.
Jukka Järvinen vaatii päättäväisiä toimia huumeiden käytön vähentämiseksi ja hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Päihderiippuvuus on aina sekä yksilöä että koko yhteiskuntaa koskeva tragedia. Yksilön kärsimyksen lisäksi hoitamaton päihderiippuvuus ja sen mukanaan tuomat seuraukset maksavat yhteiskunnalle miljardeja vuodessa.
Suhtaudun hyvin kriittisesti Suomen päihdepolitiikkaa pitkään leimanneeseen liberaaliin linjaan, jonka seuraukset näkyvät yhteiskunnassamme. Huumekuolemat ovat lisääntyneet, ja entistä koukuttavammat sekä vaarallisemmat huumeet leviävät nopeasti tavoittaen yhä nuorempia ikäryhmiä. Laajalle levinnyt alfa-PVP eli “peukkuhuume” on vain yksi uusi esimerkki siitä, että nykyinen päihdepoliittinen linja on tehoton.
Nykyinen hallitus on varannut rahoitusta nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja lisännyt poliisin resursseja. Suomalainen päihdehoitojärjestelmä on keskittynyt pitkälti haittoja vähentävään päihdepolitiikkaan sen sijaan, että korostettaisiin päihteettömyyttä. Painopisteen on oltava vahvasti ennaltaehkäisyssä, perheiden ja nuorten tuessa sekä toimivissa hoitopoluissa. Päihdehoidossa on panostettava toipumiskeskeisiin ja lääkkeettömiin hoitomuotoihin.
Korvaushoitolääkkeiden jakaminen koteihin tulee lopettaa kokonaan. Näin on toimittu esimerkiksi Kymenlaaksossa, jossa sen myötä huumekuolemat ovat vähentyneet ja poliisin valvonta helpottunut. Heidän kohdalla, jotka tarvitsevat korvaushoitoa, pitkävaikutteinen injektiomuoto olisi ensisijainen. Lääkkeettömän vieroitushoidon on lisäksi oltava vähintään tasa-arvoinen vaihtoehto korvaushoidon rinnalla.
Lainsäädännön on annettava viranomaisille keinot torjua sekä uusien huumeiden tulo maahan että huumekauppaa pyörittävien rikollisliigojen toiminta. Yhteiskunnan viestin on oltava selkeästi päihteiden käytön normalisoinnin kieltävä.
Haluan rakentaa Suomen, jossa jokaisella on mahdollisuus toivoon ja uuteen alkuun. Vastaus huumeiden leviämiseen ei ole välinpitämättömyys tai liberalisointi, vaan lähimmäisenrakkauteen perustuva ennaltaehkäisy, tuki ja hoito.
Jyrkkä ei käyttöhuoneille!
Yhteiskunnan tulisi tarjota jokaiselle hoitoon haluavalle päihdeongelmaiselle hoitopaikka, ilman pitkää odotusprosessia. Päihdeongelma on jo nyt liian suuri ja vain kasvaa. On korkea aika tarttua ja ennaltaehkäistä jämäkästi päihdeongelmia: Päihdesairauksia, itsemurhia sekä päihteiden aiheuttamia kuolemia. Päihdeongelmaisen perhettä ja lähipiiriä ei saa jättää yksin ongelmiensa kanssa. Haitat ovat maanlaajuiset ja alkavat jo kotoa (perheen tuki, yksinäisen tuki).
Korvaushoito on ymmärrettävää silloin kun kovat huumeet ajetaan alas, mutta se ei saisi olla koko elämänmittainen hoitomuoto. Tilalle olisi järjestettävä psykoterapiaa ja lääkkeettömiä hoitoja, sillä viimekädessä noutaja korjaa potin. Lähes aina ja nuo päihdeongelmaiset korvaushoitoasiakkaat kuolevat ennen aikojaan. Se ei voi olla kenenkään ihmisen tahto.
Politiikassa tulee huomioida yksilöllisyys, syrjimättömyys, esteettömyys, saavutettavuus, osallisuus ja palvelujen jatkuvuus. Esteettömyys kattaa fyysisen ympäristön lisäksi myös asenteet ja viestinnän. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja, jotta oikeudet toteutuvat käytännössä koko maassa. Esteettömyys ja saavutettavuus tulee huomioida kaikissa palveluissa ja päätöksenteossa siten, ettei vammaisiin kohdistu syrjintää ja että mahdollisiin syrjintätilanteisiin puututaan viipymättä. Toiminnassa tulee noudattaa YK:n vammaissopimusta, jonka Suomi on ratifioinut 10.6.2016.
Mielenterveys- ja päihdeongelmiin vaikuttavaa ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Hoitoon ja kuntoutukseen lisää resursseja.
Yli 10 000 asunnotonta, joista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla! Lavia lainatakseni ’Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä’. Jokaisella ihmisellä tulisi olla koti – oli se sitten valvottua asumista tai ei. Yksikään ihminen ei ansaitse roskalaatikkoa, metsää tai rappukäytävää kodikseen. Asunnottomuuden poistaminen on meidän kaikkien yhteinen etu. Nyt tarvitaan lisää tukea asumispalveluihin, ettei ihminen jää heitteelle, kuten nyt on vaarassa tapahtua.
Päihdetyö on unohdettu asumispalveluista. Asunto ensin -malli on hyvä. Se asuttaa ihmisiä kaduilta, mutta samanaikaan ihmiset ovat heitteillä, kun juominen jatkuu asumispalveluissa. Päihteet ovat lähes poikkeuksetta syy siihen, miksi ohminen on koditon. Ja nyt on kuin bensaa liekkeihin heittäisi, kun asiakkaat saavat juoda ja jopa käyttää huumeita asunnoissa. Kaikki ihmiset eivät varmasti koskaan raitistu, mutta hekin saavat mahdollisuuden, ja tässä on yhteiskunnan ison intervention paikka.
Liikunta kaikkien saataville!
Se on hyvä keino ehkäistä syrjäytymistä, ja yhteiskuntamme tulisi tarjota liikuntapalveluja erityisesti nuorille syrjäytymisvaarassa oleville. Johonkin (seurat, hyvät kaverit) kuuluminen ehkäisee syrjäytymistä, samoin terveet elämäntavat. Mielestäni niin sosiaali- kuin liikuntavirastojen tulisi tehdä saumatonta yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteiskuntamme tulisi antaa lapsiperheille paremmat mahdollisuudet liikuntaharrastuksiin. Vanhempien köyhyys ei saa rajoittaa lasten liikuntaharrastusta. Liikunnan tulisi olla yhdessä muiden harrastusten kanssa elämäntapa.
Liikunta on olennainen osa hyvää, välittävää ja toimintakykyistä yhteiskuntaa. Kristillisdemokraattien liikuntapolitiikka pohjaa näkemykseen ihmisestä fyysisenä, henkisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena. Liikunta edistää terveyttä, toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa kaikissa elämänvaiheissa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus liikkua ja harrastaa riippumatta tulotasosta, asuinpaikasta tai toimintakyvystä. Liikkumisen edellytysten rakentaminen ei ole vain yksilön vastuulla, vaan myös perheiden, yhteisöjen, järjestöjen ja julkisen vallan yhteinen tehtävä.
Suomalaisten liikkumattomuus on nopeasti kasvava kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen haaste. Liikunnan puute heikentää lasten ja nuorten oppimista sekä toimintakykyä, vaikeuttaa työikäisten jaksamista ja lisää ikäihmisten hoivan tarvetta. Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardia euroa. Siksi liikuntaan investoiminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.
Liikunta on lääke!
Yksinäisyys tappaa, kuten päihteet!
Lähes 50 prosenttia suomalaisista asuu yksin. Kaupungeissa osuus on tätäkin suurempi. Esimerkiksi Helsingissä 60 prosenttia talouksista on sinkkutalouksia.
Näkymättömät yksinasuvat.
Yksinasuvat ovat politiikan teossa näkymätön ryhmä, väliaikainen tai muuttuva elämänvaihe. yksinasuvien tarpeita ei ole otettu vakavasti. Niitä ei ole tutkittu eikä siten heihin tarvitse panostaa. Siitä se näkymättömäksi tekeminen lähtee. Suomessahan on niin jos ei ole tutkittu ei asiaa ole.
Yksinäisyys ei ole pelkkä yhden yksilön tunne, vaan yhteiskunnallinen ongelma, joka tulee kalliiksi.
Kyseessä on kertaantuva ongelma, yksinasuvia ei tule kuitenkaan sekoittaa yksinäisiin. Yksinäisyys on mielestäni vakava henkisen tutkiskelun paikka monelle, apua on usein vaikea saada ilman byrokraattista pomputtelua ja paperi sotaa, aika on ainoa joka tuhraantuu, sillä yksinäinen tarvitsee apua välittömästi, esim päihde ja mielenterveysongelmiin. Muistetaan traagiset tapahtumat ympäri maailmaa, joista me luemme vain iltapäivälehtien lööpit.
Mistä yksinäisyys johtuu? Altistaako se muille ongelmille?
Toisille se on oma valinta toisille varmaankin ihan jotain muuta, kuin vapaaehtoinen olotila. Ongelmat joihin yksinasuminen saattaa johtaa, on ihmisen erakoituminen ja syrjään jääminen, päihteet saattaa tuoda hetken lohdun ja lopuksi pitkän piinan. Ikäihmisissä näkyvät vuosi vuodelta enemmän näitä ikäviä yksinäisyyteenkin liittyviä lieveilmiöitä.
Eläkkeellä on tultava toimeen!
Eläkkeistä ei saa leikata kaikista pienimmiltä päinvastoin niitä pitää nostaa! Optiomiljonäärien ja pääomakeinottelijoiden eläkkeistä sen sijaan voidaan leikata ja siirtää se toimeentulonsa kanssa taistelevalle sekä yksinhuoltajille (köyhyydessä eläville).
Eläkeläisen tulisi pärjätä eläkkeellänsä ilman sosiaaliapua, mikä liian usein on mahdotonta. Jos ihminen on elämänsä tehnyt työtä ja päässyt ansaitulle eläkkeelle on yhteiskunnan pidettävä huoli että vanhus voi ikääntyä rauhassa ilman suuria taloudellisia vaikeuksia sekä ikääntyä turvallisesti, johon onkin panostettava entistä enemmän. Turva, läsnäolo sekä terveyspalvelut ovatkin haasteita yhteiskunnallemme, että pystymme vastaamaan jokaisen tarpeisiin varallisuuteen katsomatta! Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä tärkeä!
Eläkeläisen raha on tiukassa!
Eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty, jotka tulevan hallituksen tulee purkaa. Se on kaikki ostovoimasta pois. Toisin sanoen indeksikorotukset eläkeläisille takaisin, koska käytettävää rahaa jää entistä vähemmän. Peruskulujen – asumisen, ruokailun ja muiden pakollisten kulujen jälkeen jopa terveydenhoito- ja lääkemenoissa aletaan säästää. Se ei ole järkevää, mutta ymmärrettävää, koska syödäkin pitää. Kulttuurin ja liikunnan harrastaminen on tänä päivänä yhä harvemman herkkua, kun se pitäisi olla mahdollista jokaiselle.
Muutamia faktoja
Eläkeuudistus tuli voimaan 2017
Eläkkeen alaikäraja nousee 2027 vuoteen mennessä asteittain 65 vuoteen
Eläkettä karttuu siirtymäajan jälkeen, kaiken ikäisille 1,5 prosenttia vuodessa 17 vuoden iästä alkaen
Meidän kaikkien täytyy ottaa ilmastonmuutos vakavasti. Me voimme tehdä valintoja jokapäiväisessä elämässä, esim. muovin käyttö minimiin. Uusiutuvia energiamuotoja käyttöön enemmän. Lentoliikenteen päästöjä on vähennettävä. Metsiä on suojeltava järkiperusteisesti, mutta samalla on varmistettava metsien talouskäyttö ja huolehdittava metsien kasvusta sillä metsät ovat keuhkomme. Säilytetään maailma myös lapsillemme.
Opiskelu on parasta syrjäytymisen ehkäisyä!
Kullekin ihmiselle tulisi löytyä helpommin itselle soveltuva opiskelutapa.
Monimuoto-opiskelua tulisi tukea.
Vammaisten ja monikulttuuristen opiskelua tuettava.
Koulupudokkaat löydettävä. Kuntien lisäpanostusta tarvitaan.
Koulutuksesta ei saa leikata!
Myös pieni- ja keskituloisten on voitava asua yhteiskunnassamme . Kasvukeskuksissa asunnot ovat liian kalliita. Vuokrat liian korkeita. Palkalla on kyettävä asumaan kaikkialla Suomessa. Kaupunkien vuokra-asuntoja on lisättävä.
Heidän puolesta puhujia ei varmasti ole liikaa! Tosin itsehän he ovat tilanteeseensa ajautuneet, mutta olisi tärkeää antaa myös mahdollisuuksia selviytyä ja löytää uusi tie. Jokainen vankilavuorokausi maksaa yhteiskunnalla yli 300 euroa! Vangin ei kuulu olla enää vanki kärsittyään tuomionsa, vaan tasavertainen ihminen (kansalainen) kuten muutkin. Mennyt on historiaa ja vain tulevaisuus on tärkeää. Vangin integroiminen yhteiskuntaamme on taloudellisestikin selvää säästöä, saati että hän saa omasta elämästään kiinni. Vankien opintopolkuja tehostettava. Vankien omaisille lisää tukea. Perhetapaamisia tulisi lisätä.
Vankien sosiaalinen kuntoutus
Tuetaan opintoihin ja työelämään
Perhekuntoutus
Vankienhoidon vaikuttavuustavoite: Mitä vaikutuksia uusintarikollisuuteen ja työllisyyteen. What works? Ehkä vaikuttaakin. Iso haaste oppimisvaikeudet.
Oppimisen tuki
Asuminen ja sosiaalinen kuntoutus
Työ-toimintakyvyn arviointi moniammatillisesti. Kuinka kuntoutuu parhaiten. Toimintakyky ja kuntoutus suunnitellaan moniammatillisesti. Julkisen vallan vastuu, jossa kaikkien perusoikeus toteutuu. On myös mahdollistettava opiskelu sekä lisää vaikuttavaa päihdetyötä vankiloille, on huolehdittava perheen hyvinvoinnista, sekä tuen ja avun tarpeet. Ennaltaehkäisy, asiakaslähtöisyys, varhainen puuttuminen, tulokselliset palvelut ja jatkuva kehittäminen - Tässä tavoitteita vankienhoitoon.
Romanien sekä muiden vähemmistökansalaisten koulutukseen, työmahdollisuuksiin ja sijoittumiseen yhteiskunnassamme tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Heidän kulttuuria tulisi tuoda paremmin valtaväestön tietoisuuteen sekä vähemmistökansalaisten tuli noudattaa yhteiskunnan pelisääntöjä (mm. kielen ja kulttuurin opiskelulla). Kotouttamisen keinoja ja menetelmiä tulisi edelleen kehittää ja monipuolistaa.
Nollatoleranssi kaikelle syrjinnälle!
Yritystuet kriittiseen tarkasteluun silloin kun yrityksen verot maksetaan ulkomaille ja enenkaikkea veroparatiiseihin. Kyllä!
Yhteiskuntamme on luotava mahdollisuudet ettei talouslama toistu. Ennen kaikkea työn kannattavuutta ja työpaikkoja lisäämällä. Velkaa ei pitäisi ottaa, vaan luoda työpaikkoja: esim. pienyritysten veronkevennyksin. On väärin, että Suomi muuttaa halpamaihin, esim. kaukoitä, verotuksen takia. Suomi kuuluu Suomalaisille - ei kaukoitään ja halpamaihin.
Koulutukseen ja tuotekehitykseen edelleen panostettava. Jo nyt huippuosaamista.
Työuria pidemmiksi ihmisten tarpeiden ja halujen mukaan. Pitkäaikaistyöttömyys vakava uhka taloudelle, siihen puututtava.
Valtiontalouden velkaantuminen on pysäytettävä ja on pidettävä huoli talouskasvusta myös ensi vaalikauden aikana. Varallisuuteen ja pääomiin kohdistuvaa verotusta tarkastellaan ja harmaa talous kitketään ja tuodaan verotuksen piiriin. Työn verorasitus sen sijaan pidetään ennallaan. Myöskään arvonlisä- ja energiaveroja ei saa kiristää. Lisäksi tarvitaan menojen säästöjä tuntuvasti ennen seuraavan vaalikauden loppua. Säästöjä kohdistetaan ensisijaisesti elinkeinotukiin ja hallinnon päälekkäisyyksiin. Työmarkkinoiden vakauttamiseen pyritään laaja-alaisilla sopimuksilla, joilla talouteen tuodaan luottamusta ja pidemmän aikavälin sitoutumista.
Sopimusyhteiskunta elvytetään.
Hyvinvointi syntyy työstä ja kestävästä kasvusta!
Nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssi!
Viimeiset vuodet ovat olleet työllisyyden kannalta hyvin vaikeita. Suomessa ei ole ollut kasvua kohta 20 vuoteen ja se näkyy työttömyysluvuissa. Erilaiset kriisit, sodat ja geopoliittinen tilanne ovat syventäneet ahdinkoa, vaikeuttaneet vientivetoista taloutta ja ajaneet Suomen talouden kuralle. Julkisen talouden alijäämä on kasvanut kestämättömäksi.
Maamme elintaso on jopa alentunut suhteessa moniin verrokkimaihin. Yritysten toimintaympäristö on ollut erittäin haastava, mutta ratkaisu työllisyyteen on silti yritysten käsissä. Julkinen sektori ei voi paisua, päinvastoin sitä on edelleen merkittävästi karsittava ja tehostettava. Yritykset taas luovat työtä, kasvua ja hyvinvointia. Siksi toimet yritysten toimintaympäristön parantamiseksi ovat olleet aivan keskeisiä ja niistä pidämme kiinni.
Työllistymisen tulee edelleen perustua todelliseen tarpeeseen ja työtehtäviin, joilla luodaan verotuloja, eikä käytetä niitä. Menestystä rakennetaan turvallisuuden ja osaamisen pohjalle. Huoltovarmuuden ja puolustuksen aloille. Kotimaisten resurssien ja omavaraisuuden varaan. Teknologiseen osaamiseen ja korkeaan koulutukseen nojautuen. Suomi on saatava kestävälle pohjalle, eikä se tapahdu tekohengittämällä tai näennäisellä työllistämisellä, jossa työllistämistoimi on kalliimpi kuin yksilön ja yhteiskunnan kokonaishyöty. Talouden kilpailukyky ja yrittäjyyden toiminta- ja kasvuedellytysten parantaminen ovat poliittisten toimijoiden tärkeimpiä työllisyyden edistämisen tehtäviä.
Työ ei ole vain toimeentuloa, vaikka sen tulee aina olla kannattavaa. Se luo osallisuutta ja merkityksellisyyttä elämään. Siksi meidän on tehtävä kaikki, jotta jokaisella kykenevällä on mahdollisuus työhön. Työn tulee myös olla sellaista, että se kantaa ihmistä, ei kuluta loppuun. Esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittaminen ei saa olla jatkuvaa tasapainoilua ja uhrauksia, vaan sen tulee mahdollistaa lasten ja perheiden hyvinvointi.
Harmaa talous kuriin!
Lisäämme harmaantalouden torjuntaan voimavaroja ja saatamme näin kaiken taloudellisen toiminnan lainsäädännön mukaisesti myös verotuksen piiriin! Toimimme aktiivisesti kansainvälisen verokilpailun estämiseksi! Säilytämme kolmannen sektorin lähtökohtaisesti verotuksen ulkopuolella!
Valkokaulustuet, joista ei puhuta oikeilla nimillä
Vastikkeettomat tuet tarkempaan syyniin, esim yhtiöt jotka maksavat veronsa ulkomaille, eivät saisi tulevaisuudessa yhtään tukea.
Maahanmuutto on ok, silloin kun se on hallittua.
Maahanmuutto viranomaisten selvitettävä tulijoiden taustat paremmin, etteivät keinottelijat ja rikolliset pääse rantaumaan maahamme. Ne joilla oikeasti hätä heitä pitää auttaa selviytymään ja integroitumaan Suomeen. Henkilöt joiden taustalla on jo rikollista toimintaa pitää käännyttää samantien ja ne joiden status ei täyty pitää häätää, työperäinen maahanmuutto pitää hyväksyä, kuitenkaan unohtamatta jo täällä olevat ja asuvat, ei laiteta vastakkain ihmisä vaan kuljetaan yhdessä kohti parempaa yhteiskuntaa.
Päiväkodit ovat kaikkien oikeus, siellä lapsi saa hyvää sosiaalista kanssakäymistä ikäistensä parissa, myös maksuton perusopetus on kaikkien oikeus. Ryhmä ja luokkakokoihin on, kiinnitettävä huomiota etteivät ne olisi liian suuria. Päiväkoti ja koulu antavat hyvät eväät elämään sekä ehkäisee syrjäytymistä.
Uskonnon vapaus on mielestäni tärkeä kysymys ja se on suotava kaikille. Pidän kaikkea elämää Jumalan tarkoituksena, johon ihminen voi vaikuttaa tekemällä oikeita tai vääriä valintoja. Varsinkin nuorten suunnan kääntäminen oikeaan ja hyvänä esimerkkinä olemiseen ei voi panostaa liikaa. Jokainen selvinnyt nuori tai aikuinen on voitto yhteiskunnallemme ja varsinkin ihmiselle itselleen! Ahkeruus palkitaan ja viimekädessä uskon hyvän voittoon pahasta!
Tarvitaan kilpailukykyä
Uutta vientiä
Uusia markkinoita
Menestyvä kansantalous uudistuu, osaa luopua vanhasta ja nähdä tulevaisuuteen!
Laadukkaat peruspalvelut hyvinvointiyhteiskunnan perustana!
Kaiken kasvupohjan keskiössä on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen.
Vahva, pohjoismaisen mallin mukaan toimiva hyvinvointiyhteiskunta on sosiaalisen pääoman luojana tärkeä kasvun avain. Sen toimintakyvystä täytyy pitää huolta!